Terveterve!
Uudet opiskelijat, Reetta ja Niko, ottavat nyt blogin haltuunsa, joten 'AFC Bournemouth -poikiin' kuuluu nyt myös yksi toisen sukupuolen edustaja. Meillä on takana tasan kolme viikkoa työssäoppia täällä Bournemouthissa. Lentokoneessa alkanut jännitys englannin puhumisesta ja huippupelaajien hieromisesta alkoi hälvetä toisella viikolla, joten kolmas viikko on sujunut jo melkein rutiinilla.
 |
| Niko ja Reetta, wuhuu |
Alkuvaikeuksien ja -jännityksen jälkeen opiskelu on alkanut tuntua vähän vähemmän vaikealta. Tietoa tulee niin paljon, ettei kaikkea kerkeä sisäistämään, mutta parhaamme yritämme. Opittavaa on vielä paljon, mutta onhan tässä aikaa - kolmen kuukauden jälkeen vielä koko loppu elämä.
Meillä on takana kaksi AFC Bournemouthin peliä, jotka eivät menneet kaikkien toiveiden mukaan: Watfordia vastaan tasapeli, Crystal Palacea vastaan 0-2 tappio. Lopputuloksista ja kylmistä ilmoista huolimatta, valioliiga pelien seuraaminen paikanpäällä on ollut ainutlaatuinen kokemus meille. Huomenna Bournemouth kohtaa Evertonin vieraissa, me vietämme vapaan viikonlopun ja toivomme heille parempaa menestystä.
Meistä molemmat harrastavat jalkapalloa, toinen vähän enemmän tosissaan ja paremmalla tasolla kuin toinen. Niko pääsi täällä näyttämään taitojaan U21-valmentajalle, mikä oli tähän mennessä hänen elämänsä kohokohta.
Reetan äiti kerkesi jo käymään täällä viime viikonloppuna. Minä ja äiti kävimme katsomassa Durdle door -nähtävyys, joka oli kyllä näkemisen arvoinen. Kesällä ehkä vielä kivempi, mutta nyt siellä ei ainakaan ollut niin paljon turisteja.
 |
Vasen ylhäällä: Durdle door, oikealla: Bournemouthin keskustaa.
Vasen alhaalla: Christchurchin kyltti, oikealla: Bournemouth beach.
|
Kolme viikkoa takana - yhdeksän edessä
Terkuin,
Reetta ja Niko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti